Kansalaisinfo

Pikkuparlamentti 29.5.2012: ’Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta on väkivaltaa’

Videot tapahtumasta

Tilaisuuden avauksen jälkeen (kansanedustaja Pauli Kiuru) – Isät lasten asialla ry:n (ILA) puheenjohtaja kertoi yhdistyksestä, sen tavoitteista sekä siitä, kuinka moni lapsi menettää toisen vanhemman eron yhteydessä.

ILAn ja Hyvä erovanhemmuus ry:n (HyvE) jäsen Jyrki Risku kertoi rankan, omakohtaisen ja raastavan kokeman tyttärensä pitkästä vieraannuttamisesta ja kuinka Suomen oikeuslaitos on omalla panoksellaan osallistunut siihen. Jyrki Risku kertoi myös, ettei ponnisteluistaan huolimatta ole tavannut tytärtään vuoden 2010 kevättalven jälkeen.

Vanhemmasta vieraannuttamisen psykologisen osuuden aloitti lastenpsykiatri Jari Sinkkonen aiheella ’Lapsen varhaiset kiintymyssuhteet’. Sinkkosen mielestä vieraannutettu lapsi elää ristiriitaisessa kiintymyssuhteessa vieraannuttajavanhemman kanssa. Tässä suhteessa lapsen elämä on arvaamatonta, epäjohdonmukaista ja vaikeasti ennakoitavaa. Tämän vuoksi vieraannutettu lapsi käyttäytyy usein tunnepitoisesti, provokatiivisesti ja manipulatiivisesti. Sinkkonen oli ehdottoman varma, että vieraannuttaminen vahingoittaa lapsen kasvua ja kehitystä. Hänen mielestään tilaisuudessa esiteltävät lakialoitteet ovat tarpeen, kun ne osaltaan ohjaavat vanhempia ’oikeaan suuntaan’.

Psykologi Sirpa Taskinen jatkoi aiheesta teemalla ’Vieraannutetun lapsen identiteetti’. Taskinen luokitteli vieraannuttamisen kolmeen tasoon (lievä/keskivaikea/erittäin vakava) ja kahteen vieraannuttamistyyppiin: aktiiviseen ja passiiviseen vieraannuttamiseen. Passiivisella vieraannuttamisessa Taskinen tarkoittaa tilannetta, jossa vanhempi ei ole itse tietoinen tekemästään vieraannuttamistyöstä. Taskisen mukaan lapsen identiteetin rakentumiseen tarvitaan molempia vanhempia. Vieraannuttamisen aiheuttamien haittojen osalta Taskinen viittasi yhdysvaltalaistutkimukseen (Baker 2005), jonka mukaan vieraannutetuilla lapsilla oli ongelmia aikuisiässä mm. seuraavasti:

• merkittäviä masennusoireita 70 %
• kielteinen minäkäsitys 68 %
• vaikeuksia luottaa muihin ihmisiin 42 %
• vakavaa alkoholin/päihteiden käyttöä 33 %

Yhteisöpedagogi Jari Koponen kertoi omasta rankasta taustastaan ja tekemästään mielenterveystyöstä lasten ja nuorten parissa. Koposen mielestä isän merkitys lapsille on tuoda turvaa sekä lapselle itselleen, että perheelle yleensä. Hänen näkemyksensä mukaan lain tulisi taata vanhemmille oikeus tavata lastaan. Koponen puhui tilaisuudessa aiheesta ’Vieraannutettu lapsi aikuisena’.

Kansalaisinfon lakeja ja laintulkintoja käsitteli omassa puheenvuorossaan HyvE:n ja ILA:n hallitusten jäsen Pekka Pere. Hän kertoi ensin omasta tilanteestaan vieraannutettujen lasten isänä ja puhui teemasta ’Lain ja oikeuskäytännön muutostarpeet’. Pekka kuvasi nykyisiä lakeja hyviksi lasten kannalta, mutta lain tulkintaa ”karmeaksi”. Esimerkkinä hän kysyi yleisöltä, kuinka monta lasten huoltoa oikeudessa on päätetty sen perusteella, kumpi vanhemmista ottaa paremmin huomioon lapsen oikeuden pitää yhteyttä toiseen vanhempaan? (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361). Pere kyseenalaisti omassa puheenvuorossaan Helsingin Hovioikeuspiirin Laatuhankkeen (2007), joka koskee lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta. Peren näkemyksen mukaan jotkin laatuhankkeen kohdat vieraannutettujen lasten tapaamisia ajatellen ovat sekä järjen että kansalaisten oikeustajun vastaisia.

Kansanedustaja Juho Eerolan (ps) esitteli osittain omakohtaisiinkin kokemuksiin perustuvaa lakialoitettaan. Se toisi lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lisäykset, joilla kiellettäisiin lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta. Eerola on jättänyt lakialoitteensa kansanedustajille allekirjoitettavaksi.
Kansanedustaja Juho Eerolan (ps) lakialoite

Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok) esitteli tilaisuuden toisen lakialoitteen. Kiurun lakialoitteelle tapaamisoikeuden rikkominen vietäisiin rikoslakiin.
Kansanedustaja Pauli Kiurun (kok) lakialoite

Kansalaisinfon jälkeen on tapahtunut edelleen. Kansanedustajat Kiuru ja Eerola ovat saaneet tukijoukot liikkeelle ja siten kerättyä runsaasti nimiä lakialoitteille. Isät lasten asialla ry on samaan aikaan ylpeä tuloksista, eli siitä, mitä on saavutettu kolmessa kuukaudessa (perustaminen helmikuussa ja lakialoitteet toukokuussa). Samaan aikaan tiedämme työn olevan kesken: Yhtään lakia ei ole vielä muutettu. Eikä hyväkään laki takaa onnistumisia, jos lakia ei noudateta.

Isät lasten asialla ry toivoo, että kaikki lasten etua ajavat kansanedustajat yhtyisivät lakialoitteisiin ja allekirjoittaisivat ne. Yhdistys pyytää myös kaikkia yhteistyökumppaneitaan viemään eteenpäin kansalaisinfon ja lakialoitteiden sanomaa.

Tilaisuudessa puhuivat seuraavat henkilöt;

Kansalaisinfon avaus: kansanedustaja Pauli Kiuru

Isät lasten asialla ry:n esittely: puheenjohtaja

Vieraannutetun lapsen tarina ILA:n ja HyvE:n jäsen Jyrki Risku

Lapsen varhainen kiintymyssuhde lastenpsykiatri Jari Sinkkonen

Vieraannutetun lapsen identiteetti psykologi Sirpa Taskinen

Vieraannutettu lapsi aikuisena yhteisöpedagogi Jari Koponen

Lain ja oikeuskäytännön muutostarpeet ILA:n ja HyvE:n jäsen Pekka Pere

Lakiesitys lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden muuttamiseksi kansanedustaja Juho Eerola

Lakiesitys rikoslain muuttamiseksi kansanedustaja Pauli Kiuru

Isät lasten asialla järjestelyistä vastasivat Pauli Tossavaisen johdolla Pekka Pere, Juha Järä, Petri Honkanen ja Jyrki Risku.