Yhdenvertainen ratkaisu huoltoriitoihin


Kun lapsen vanhemmat eroavat, syntyy outo tilanne. Lapsen toisesta vanhemmasta tulee yhteiskunnan silmissä ”huonompi” vanhempi eli tapaajavanhempi. Toisesta vanhemmasta tulee ”parempi” vanhempi ja lapsi on kirjoilla hänen luonaan. Sen huonomman vanhemman pitää aina todistella oma kelpoisuutensa ja ”oikeutensa” tapaamiseen ja tiedonsaantiin asioidessaan esim. päiväkodin tai koulun kanssa lapsen asioista.

Jos tapaamisoikeus kerran huoltolain mukaan on lapsen oikeus, niin miksei sille vanhemmalle jonka luona lapsi on kirjoilla tehdä tapaamissopimusta. Periaatteessahan tällä vanhemmalla ei tapaamisia ole jos niistä ei ole erityistä mainintaa tapaamissopimuksessa. Nyt lapsen kirjoilla olo vanhemman luona antaa tälle vanhemmalle erityisvaltuudet käytännössä hallita lapsen oikeutta myös siihen toiseen vanhempaan.

Eikö tapaamisoikeuden tulisi yhdenvertaisuuden nimissä koskea molempia vanhempia. Nyt eron jälkeen toisesta vanhemmasta tulee valtaa lapsen puolesta käyttävä vanhempi ja toisesta vanhemmasta tulee vallaton vanhempi jolla on mahdollisuus osallistua lapsensa elämään jos toinen valtaa käyttävä vanhempi sen sallii. Miksei molemmista vanhemmista tule tapaajavanhempia? Miksi ero tekee toisesta vanhemmasta ”rikollisen” yhteiskunnan ja tietyltä osin myös oman lapsen silmissä?

Todellisessa yhteishuollossa vanhemmilla olisi samat oikeudet myös käytännössä. Sillä ei olisi merkitystä, kumman luona lapsi olisi kirjoilla tai missä suhteessa tapaamiset vanhempien kesken olisi jaettu. Tilanne vastaisi käytännössä ennen eroa ollutta tilannetta. Harvoin ne vanhemmat, silloinkaan kun vielä olivat yhdessä, jakoivat ajan lapsen kanssa yhtä suureksi. Molemmilla oli kuitenkin samat oikeudet ja yhteiskunta kohteli heitä ainakin yhdenvertaisemmin. Kun isä vielä liiton aikana hakee lapsen päiväkodista, hän on hyvä isä. Kun isä eron jälkeen hakee lapsen päiväkodista, hän on potentiaalinen uhka lapselle. Henkilökunta tarkistaa äidiltä antaako äiti tähän luvan. Näin vaikka isällä olisi voimassaoleva tapaamissopimus.

Vallan epätasapaino johtaa usein väärinkäytöksiin. Vallan epätasapano mahdollistaa huoltokiusaamisen ja vieraannuttamisen. Vallan epätasapaino johtaa lapsen edun vastaisiin sovittelutuloksiin. Vallan epätasapaino johtaa toisen vanhemman syrjäytymiseen ja syrjäyttämiseen. Todellisessa yhteishuollossa molemmat vanhemmat olisivat yhdenvertaisesti tapaajavanhempia. Käytännössä tämä vaatisi vain kahden tapaamissopimuksen tekemistä yhden sijasta.