Lähihuoltajien edusjärjestö vastustaa eerolan ja kiudun lakialoitteita


Yllätys, yllätys – Yhden Vanhemman Perheiden Liito ry toteaa lakivaliokunnalle, että lapsen tietoinen vieraannuttaminen toisesta vanhemmastaan on uhka lapsen kasvulle ja kehitykselle. Sen vuoksi vanhempia pitääkin kaikin mahdollisin tavoin tukea toimimaan yhteistyössä tapaamisten järjestämiseksi. YVPL ei kuitenkaan usko pakkokeinoihin. Pikemminkin niiden käyttö voi jopa lopettaa vanhempien yhteistyön.

YVPL:n edustajien olisi kuitenkin toivonut edes lukevan Juho Eerolan Lakialoitteen. Vastineessaan lakivaliokunnalle YVPL vastustaa vieraannuttamisen kriminalisointia. Juho Eerola ei lakialoitteessaan ole tätä pyytänyt vaan ehdottanut huoltolakiin vieraannuttamiskieltoa. Ei siis rikoslakiin.

YVPL vastustaakin pakkokeinojen käyttöä tapaamiskiistoissa ja sen sijaan vaatii vanhempien tukijärjestelmien parantamista, joilla saadaan pysyviä, lapsen edun mukaisia ratkaisuja. PAS –diagnoosia ei ole olemassa. On myös erittäin vaikea selvittää kumpi vanhemmista, isä vai äiti, etä- vai lähivanhempi on syyllinen. Myös Helsingin hovioikeuden laatuhankkeessa korostetaan, ettei sovinnollista vanhempaa voi palkita myönteisellä ratkaisulla. Ainoa ratkaisuperuste kiistalle pitää olla lapsen etu. Nämäkin ovat perusteita kumota aloitteet.

Tämäkin on aika ristiriitaista toteamusta YVPL:tä. He siis kannattavat sovittelua, mutta vastustavat sitä, että se sovinnollisuus katsottaisiin sovinnollisen hyväksi. Tämä johtaa siihen, että sovinnollisen on tyydyttävä siihen mitä se ei-sovinnollinen haluaa. Tätä YVPL sitten nimittää lapsen eduksi. Joku voisi nimittää tätä YVPL:n jäsenten eduksi.

Kiurun aloitetta YVPL vastustaa lisäksi, koska meillä on jo tapaamisten täytäntöönpano laki. YVPL toteaa, että nykyisin etävanhempi voi hakea tapaamissopimuksen täytäntöönpanoa, mikäli lähivanhempi estää lapsen tapaamisen. Myös lähivanhempi voi hakea täytäntöönpanoa, mikäli etävanhempi ei palauta lastaan vanhemmalle, jonka luokse viranomaiset ovat vahvistaneet lapsen asumisen. Täytäntöönpanon pakotteina käytetään sakon uhkaa, juoksevaa sakon uhkaa, sakon määräämistä maksettavaksi sekä viranomaisnoutoa. Juokseva uhkasakko voi nousta nopeasti kymmeniin tuhansiin euroihin, mikä voidaan myös muuntaa vankeudeksi. Silti lakiesityksessä ehdotetaan myös rikosoikeudellisia seuraamuksia näihin kiistoihin. Herää kysymys, mikä merkitys lisäpainostuskeinona olisi vielä mahdollisella päiväsakolla. Esimerkiksi työttömän kohdalla päiväsakko merkitsisi rikoksen suuruudesta riippuen ehkä parin sadan euron suuruista sakkoa.

No tässäpä sitten vastaus YVPL:n kysymykseen. Tapaamisen täytäntöönpanolaki ei ole ennaltaehkäisevä laki. Tapaamisia voi estää ilman sanktiota kunnes uhkasakko mahdollisesti asetetaan. Riitahan siitä syntyy jos tapaamiset oikeudettomasti estää. Näin siis voi vapaasti tehdä nykyisellään. Kiurun lakialoite siis estäisi tämän riidan ”vapaan” aloittamisen. Koska riidan saa nyt aloittaa ilman sanktioita on tapaajavanhempi pakotettu hakemaan oikeutta lapselleen käräjiltä. Ja kaikkihan tietävät sen, että kun käräjille mennään, niin välit ovat varmasti poikki. Miksi tämä oikeudeton estäminen siis tulisi sallia? Onko se lapsen etu vai lähihuoltajan etu jos se sallitaan?

YVPL ilmoittaa sivuillaan olevansa lastensuojelujärjestö. Jatko kuitenkin kertoo kenen edusta on kysymys kun järjestö kertoo,
että tavoitteena on parantaa yhden vanhemman perheiden sosiaalista, taloudellista ja oikeudellista asemaa.

Isät lasten asialla lastensuojelujärjestön tavoitteena on parantaa lapsen asemaa ja lapsen oikeutta molempiin vanhempiin sekä lapsen oikeutta kasvaa ja kehittyä vieraannuttamis- ja huoltokiusaamisvapaassa maailmassa. Se on ihan sama kumassa taloudessa lapsi asuu kunhan lapsen annetaan elää terveessä ympäristössä.

Avainsanat: , , , , , , , ,