Huoltoriita oikeuttaa – sosiaalitoimi aseeton


Moni hakee apua sosiaalitoimelta kun toinen vanhempi vieraannuttaa tai estää tapaamisia. Viranomaiselle on annettu valtuus joka voisi hyvinkin purra, mutta sitä ei kuitenkaan saa käyttää huoltoriidassa. Jostain syystä huoltoriita aiheuttaa sen, että lapselta saa riistää hänen oikeutensa toiseen vanhempaan, terveeseen kasvatukseen ja henkiseen koskemattomuuteen. Outo juttu.

Mikä on vieraannuttajan tavoite: Syrjäyttää toinen vanhempi lapsen elämästä ja kääntää lapsi toista vanhempaa vastaan. Tavoite ei siis ole mahdollistaa lapsen ja toisen vanhemman yhteyttä. Viranomainen voisi tehdä päätöksen kiireellisestä sijoituksesta toisen vanhemman luo. Luulisi tämän olevan senkaltainen uhka, että vieraannuttajakin miettisi kerran tai kaksi kannattaako yrittää vieraannuttaa. Ikävä kyllä tämä ase ei ole jostain syystä sallittu huoltoriidassa. Miksi ei? Oletettavasti viranomainen ei ymmärrä vieraannuttamisen olevan henkistä väkivaltaa joka vaatii välittömän asiaan puuttumisen.

Äkillinen ero vieraannuttajasta on ilmeisesti ohjeen laatijan mielestä pahempi kuin lapsen henkinen pahoinpitely ja hänen toisen vanhempansa syrjäyttäminen lapsen elämästä. Toisaalta ohjeessa puhutaan välittömästä lapsen terveyden vaarantamisesta. Vieraannuttaminen sairastuttaa lapsen vähitellen ja tulokset näkyvät vasta myöhemmin. Silloin myöhemmin sosiaalitoimen sapluunasta löytyy huostaanotto tai perheneuvolan psykologi tukemaan vanhempaa, kun lapsi on mahdollisesti itsetuhoinen, alkoholin väärinkäyttäjä, mielenterveysongelmainen tai rikollinen. Tällöin kiireelliseen sijoitukseen voidaan syyllistää lasta hänen omasta käytöksestään. Sekin vielä. Lapsi parka.

Lastensuojelun käsikirja: ”Lapsen kiireellistä sijoitusta ei tule käyttää vanhempien välisen huoltoriidan ratkaisukeinona tai tapaamisoikeutta koskevan riidan täytäntöönpanokeinona. Kiireellisen sijoituksen tarve voi syntyä esimerkiksi silloin, kun kodin olosuhteet tai puutteet lapsen huolenpidossa VÄLITTÖMÄSTI vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä tai silloin, kun lapsen huoltajat ovat väliaikaisesti kykenemättömiä hoitamaan lastaan.

Lapsen vanhemmat voivat olla päihteiden vaikutuksen alaisina tai eivät akuutin mielenterveysongelman syntymisen takia kykene huolehtimaan lapsesta. Lapsen voidaan myös perustellusti epäillä joutuneen PAHOINPITELYN kohteeksi ja vanhemmat eivät suostu tarvittaviin tutkimuksiin asian selvittämiseksi. Kyse voi olla myös vanhempien onnettomuudesta tai sairastumisesta.

Joissakin tapauksissa kiireellisen sijoituksen taustalla on sellaisesta lapsen heitteillejättöä tai KALTOIN KOHTELUA, että lapsen henki tai HYVINVOINTI on VÄLITTÖMÄSSÄ VAARASSA. Lapsi tai nuori voi myös itse käyttäytymisellään aiheuttaa kiireellisen sijoituksen tarpeen, esimerkiksi käyttäytymällä itsetuhoisesti, käyttämällä päihteitä tai tekemällä rikoksia.

Äkillinen eroon joutuminen perheestä on lapselle aina vaurioittavaa ja siksi onkin erityisen vaativa tehtävä arvioida, tuleeko lapsi ottaa pois kotoa ja sijoittaa kiireellisesti kodin ulkopuolelle. Tilanteessa joudutaan punnitsemaan sitä kumpi on lapselle haitallisempaa; äkillinen ero vanhemmista vai lapselle aiheutunut vaaratilanne.”

Niinpä niin. Jos lapsi vieraannuttamistapauksissa sijoitettaisiin kiireellisesti sille toiselle vanhemmalle, niin joutuuko lapsi äkillisesti eroon perheestä? No joutuu, jos viranomainen katsoo, ettei se toinen vanhempi enää ole lapsen perhettä ja lapsella on vain yksi koti. Jos tämän toiminnan sallitaan jatkua, niin lapsi ei todellakaan enää ole osa sen vähempiarvoisen ihmisen perhettä, mutta yksi koti hänellä on. Ainakin jonkun aikaa.