Asennevaikuttaminen – isän arvostus


Kuinka paljon asenteet vaikuttavat huoltoriitojen ratkaisuihin? Asenteet ovat sitkeää sorttia, mutta missä ne syntyvät? Asenteiden syntymiseen vaikuttaa moni asia: oma kokema, vanhempien esimerkki, kavereiden mielipiteet, koulussa opittu, kulttuuri jne. Yhteiskunta osaltaan osallistuu asenteiden muokkaukseen esim. lakeja säätämällä. Yhteiskunnan yksi tapa osoittaa arvostustaan on virallinen liputuspäivä.

Äitienpäivää vietettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1918. Ensin päivää vietettiin toukokuun kolmantena sunnuntaina. Päivä vaihdettiin toukokuun toiseksi sunnuntaiksi vuonna 1927. Vuonna 1947 päivä vahvistettiin viralliseksi liputuspäiväksi.

Lastenpäivää vietettiin Suomessa kymmenen vuoden ajan lokakuun ensimmäisenä maanantaina, mutta vuodesta 2002 alkaen käytäntö muuttui ja lapsille omistettu päivä on nykyään marraskuun kahdeskymmenes. Aikaisempi lastenpäivän paikka perustui Suomen UNICEFin aloitteeseen vuodelta 1991. Tällöin yhdistys esitti, että kalenteriin merkittäisiin kansainvälinen lastenpäivä. Jo joulukuussa 1954 YK:n yleiskokouksen julkilausuma kehotti kaikkia jäsenvaltioita viettämään lokakuun ensimmäistä maanantaita kansainvälisenä lastenpäivänä.

Kansainvälinen käytäntö muuttui hieman 1990-luvulla, ja tärkeämmäksi lastenpäiväksi kohosi lapsen oikeuksien päivä 20.11. Lapsen oikeuksien päivä, 20. marraskuuta, on sekä lapsen oikeuksien julistuksen (v. 1959) että sopimuksen (v. 1989) syntymäpäivä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ehdotti 1980- luvulla lapsen oikeuksien päivän 20.11. merkitsemistä almanakkaan ja syksyllä 1999 myös Suomen UNICEF teki saman esityksen. Helsingin yliopistossa todettiin, että almanakkaan voidaan merkitä vain yksi lapsille omistettu päivä, ja niin sovittiin lastenpäivän siirrosta lokakuulta marraskuulle.

Vuonna 2007 järjestöt tekivät Pelastakaa Lapset -järjestön johdolla aloitteen päivän saamisesta liputuspäiväksi. Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman ministeriryhmä kannatti 13.8.2008 järjestöjen tekemää hakemusta viettää lapsen oikeuksien päivää yleisenä liputuspäivänä. Juhlapäivän johdosta sisäasiainministeriö määräsi valtion virastoissa ja laitoksissa liputettavaksi perjantaina 20.11.2009 ja suositti vastaavaa yleistä liputusta tuona päivänä. Asetuksessa määritellyksi, viralliseksi liputuspäiväksi sisäasiainministeriö ei kuitenkaan päivää määrännyt. Päivää ei myöskään merkitty Valtiokalenteriin liputuspäiväksi. Nyt lapsiasianeuvottelukunta ehdottaa, että sisäasiainministeriö määräisi lapsen oikeuksien päivän 20.11. viralliseksi, asetuksessa määritellyksi tai toissijaisesti Valtiokalenteriin merkityksi liputuspäiväksi.

Isänpäivä on alun perin tullut Yhdysvalloista. Vuonna 1949 ruotsalaiset kauppiaat ehdottivat päivää juhlittavaksi kaikissa Pohjoismaissa. Suomalaisiin almanakkoihin isänpäivä merkittiin ilman Helsingin yliopiston päätöstä jo vuosina 1970–1972. Vuonna 1987 yliopisto katsoi päivän niin vakiintuneeksi, että se hyväksyttiin pysyvästi kalenteriin ja merkittiin myös liputuspäiväksi.

Vuonna 1997 kansanedustaja Toimi Kankaanniemi esitti kirjallisen kysymyksen Suomen hallitukselle isänpäivän viettämiseksi virallisena liputuspäivänä. Silloinen sisäministeri Jouni Backman totesi vastauksessaan seuraavasti: ”Sisäasiainministeriö katsoo, ettei liputuksen osalta ole erityisiä syitä miesten yhteiskunnallisen tasa-arvon korostamiseen määräämällä myös isänpäivä viralliseksi liputuspäiväksi. Kaikki merkkihenkilöihin liittyvät liputuspäivät koskevat esimerkiksi tällä hetkellä miehiä.”

Päivän selvää on, että äidit ansaitsevat virallisen liputuspäivän. Päivän selvää on, että lasten oikeudet ansaitsevan virallisen liputuspäivän. Selvää näyttää olevan etteivät isät ansaitse virallista liputuspäivää. Ei sitä tasa-arvon puolesta välttämättä tarvittaisikaan. Jotain se kuitenkin viestii isien yhteiskunnallisesta arvostuksesta tai paremminkin arvostamattomuudesta. Näin asenteisiimme vaikutetaan.

Miten on hyvät ystävät, ansaitsevatko isät virallisen liputuspäivän?